Tervetuloa Barbet Finlandin kotisivuille

Barbet Finland ry on valtakunnallinen rotuyhdistys joka on perustettu vuonna 2006.
Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa barbet-kasvattajia noudattamaan rotumääritelmää
ulkomuodon ja käyttöominaisuuksien osalta sekä tekee kaiken voitavansa rodun kehittämiseksi
ja pitämiseksi korkeatasoisena.

Populaatio

Rodun populaatio on maailmanlaajuisesti uhanalaisen pieni ja kansainvälinen yhteistyö kasvattajien välillä on välttämätöntä. Koiria tulisi käyttää jalostukseen monipuolisesti ja yksittäisen koiran liiallista käyttöä tulisi välttää perinnöllisen vaihtelun säilyttämiseksi.

Kaikkien rodun parissa olevien tulisikin ymmärtää, että jokainen terve ja hyväluonteinen koira on arvokas jalostuksessa!

Barbetin jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) 2008-2013

JTO on hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä toimikunnassa 24.2.2009 ja se on voimassa 2013 vuoden loppuun.

 

Lomakkeita

 
Jalostusuroksia

Jalostukseen käytettävissä olevat urokset Suomessa

Jalostukseen käytettävissä olevat
urokset ulkomailla: www.barbet-international.ch

 



 

Barbetin jalostuksen ABC
 
Barbetin jalostusta ohjaavat Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA)(2) ja Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) perustuvat Jalostuksen toimintaohjeet (3). Lisäksi kasvattajan tulee ottaa huomioon pienen rodun jalostukseen liittyvät ongelmat kasvatustyössään (1). 

1) Kasvattajan vastuu

Kasvattajilla on suuri vastuu rodun monimuotoisuuden ja terveyden säilyttäjinä. Kasvateissa tai näiden vanhemmissa esiintyvistä vioista, perinnöllisistä ja muista sairauksista tulee rehellisesti kertoa sekä jalostustoimikunnalle että pennun ostajille. Jalostusurosten omistajien on kerrottava myös rehellisesti vastaavat tiedot kasvattajalle, jolle tiedot ovat tärkeitä jalostuksen suunnittelussa ja jotta hän voi kertoa tiedon eteenpäin pennun ostajille.

Jalostustoimikunta ei voi antaa kasvattajille tietoa muista sairauksista, kuin virallisista tutkimustuloksista ja niistä sairauksista, joihin sairaan koiran omistaja tai kasvattaja on antanut kirjallisen luvan.

Kasvattaja on yksin vastuussa kasvattamistaan pennuista.

Kasvattajan on annettava alla olevat tiedot kirjallisena pennun ostajalle ennen kaupantekoa: 

  • rodun tyypilliset viat ja sairaudet

  • terveydellisten ongelmien yleisyys rodussa

  • koiran sukulinjan terveydelliset ongelmat

  • terveydellisten ongelmien merkitys koiralle ja omistajalle

  • terveydellisten ongelmien hoitotavat ja ennuste

  • leikkaus- ja matkakustannusten suuruus

  • lisäksi on annettava asianmukaiset hoito- ja ruokintaohjeet

Kasvattajan tulee toimia hyvän kenneltavan mukaisesti. Kaikissa sopimuksissa tulisi käyttää Suomen Kennelliiton lomakkeita.

Kasvattajan tulee käyttää jalostukseen suosituksien mukaisia koiria. Koira jonka todetaan periyttävän jotain vakavaa sairautta, tulee poistaa jalostuksesta. Jalostustoimikunta pyytää ottamaan myös huomioon yhdistelmiä suunnitellessa, että ilmiasultaan terveet koirat saattavat olla perinnöllisten tautien terveitä kantajakoiria. Ei ole suositeltavaa parittaa keskenään kahta sellaista koiraa, joiden vanhemman tai vanhempien tiedetään periyttäneen samaa sairautta sairastavia pentuja.

Jalostuksessa käytettävissä yhdistelmissä tulee välttää korkeaa sukusiitosastetta. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu saman taustainfon perusteella. Yleisesti koirien jalostuksessa suositellaan neljän sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 % ja viiden sukupolven perusteella lasketun alle 10 %.

Jos koiralla tai sen lähisukulaisella (vanhemmat, sisarukset, jälkeläiset) on todettu lisääntymisongelmia, kasvattajan tulee harkita jalostuskäyttöä. Samoin jos koiran lähisukulaisella (vanhemmat, sisarukset, jälkeläiset) on todettu jokin vakava perinnöllinen sairaus, kasvattajan tulee harkita vakavasti jalostuskäyttöä.

Jalostukseen käytettävä koira ei saa olla aggressiivinen tai pelokas.

2) PEVISA-ohjelma 1.1.2010-31.12.2014

Pentujen vanhemmista tulee olla:

  • Astutushetkellä virallinen lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste D.

  • Astutushetkellä virallinen kyynärkuvauslausunto.

  • Astutushetkellä virallinen silmätarkastuslausunto, joka ei astutushetkellä saa olla 36 kk vanhempi.

  • Yksittäiselle koiralle rekisteröidään korkeintaan 15 jälkeläistä. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.

  • Samalle yhdistelmälle rekisteröidään vain yksi pentue.

Ulkomaisia uroksia koskeva koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen
pysyvä poikkeuslupa:

  • Ulkomaisilta uroksilta ei vaadita rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia.

  • Ulkomaisia uroksia koskevat 15 jälkeläisen rajoitus sekä uusintayhdistelmiä koskeva kielto.

PEVISA-ohjelma on voimassa Suomessa, se koskee vain Suomessa rekisteröitäviä pentueita eikä rajoita koirien tuontia Suomeen. Ulkomaisten urosten jälkeläisrajoitus koskee vain SKL:n rekisterissä olevia jälkeläisiä.

Barbet on ensimmäinen rotu Suomessa, jolle on hyväksytty PEVISA-ohjelmaan uusintayhdistelmät kieltävä kohta. Useampi harvalukuinen rotu on aikaisemminkin osoittanut SKL:lle kiinnostusta kieltää uusintayhdistelmät, mutta tähän asti SKL:lla ei ole ollut valmiuksia valvoa uusintayhdistelmää koskevaa ehtoa.

Rotujärjestö, käytännössä barbetin jalostustoimikunta, seuraa PEVISA-ohjelman vaikutusta ja rodun kehitystä päivittämällä JTO-ohjelmaa asianmukaisesti ennen seuraavan PEVISA-ohjelman vahvistamista.

3) Jalostuksen toimintaohje PEVISA:n lisäksi

Jalostuksen toimintaohje perustuu Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO).

Kasvattajaa suositellaan pyytämään jalostustoimikunnan hyväksyntää suunnitteilla olevalle jalostusyhdistelmälle jalostustiedustelulomakkeella. Jalostustiedustelu tulee toimittaa jalostustoimikunnan toimintasihteerille kirjallisena hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen aiottua astutusta. Yhdistelmästä, jolle pyydetään jalostustoimikunnan hyväksyntää, tulee mainita vähintään vanhempien viralliset nimet, rekisterinumerot, lonkka-, kyynär- ja silmätutkimustulokset sekä nartun juoksun arvioitu alkamisaika. Ulkomaisten urosten osalta terveystutkimuksia ei vaadita. Jalostustoimikunnan hyväksyntä on voimassa seuraavaan juoksuun saakka.

Jalostustoimikunta antaa lausuntonsa PEVISA:n ja toimintaohjeen periaatteiden mukaisesti. Hyväksyntä voi olla ehdollinen. Jalostustoimikunta voi antaa myös perustellusta syystä poikkeusluvan jalostusyhdistelmälle, vaikka se ei täyttäisi jalostussuosituksia.

Jalostustoimikunta antaa lausuntonsa virallisten tutkimustulosten perusteella. Muista vioista ja sairauksista jalostustoimikunta ei lausu, ellei sairaan koiran omistaja tai kasvattaja ole antanut siihen kirjallista lupaa.

  • Kasvattaja on allekirjoittanut Suomen Kennelliiton 1.7.2001 voimaan astuneen kasvattajasitoumuksen.

  • Jalostukseen käytettävän nartun tulee olla ensikertaa astutettaessa vähintään 24 kuukauden ikäinen ja enintään viiden vuoden ikäinen. Jalostusuroksen tulee olla vähintään 24 kuukauden ikäinen astutushetkellä.

  • D-lonkkaisella koiralla voi käyttää vain A-lonkkaista ja C-lonkkaisella vähintään B-lonkkaista puolisoa.  Nivelrikkoista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

  • Kyynärniveldysplasian asteet 0-1 hyväksytään.

  • Jos koiralla on todettu jokin vakava perinnöllinen sairaus (allergia, epilepsia, kardiomyopatia), koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

  •  Jos jalostuksessa käytettävällä koiralla on todettu jokin lievä perinnöllinen vika tai sairaus (lievät silmäsairaudet, napatyrä, hammaspuutokset, purentavika), on puolison oltava tältä osin terve.

Jalostuksen toimintaohje on hyväksytty rotukohtaisessa neuvottelussa XXX.



 



 

AS -08